LENTOKONEIDEN AIHEUTTAMA MELU KEIMOLAN OMAKOTIYHDISTYKSEN ALUEELLA, 2003

Ilmailulaitos

Lennonvarmistusosasto

Ympäristöpäällikkö Mikko Viinikainen

PL 50

015311  VANTAA

 

 

 

 

 

LENTOKONEIDEN AIHEUTTAMA MELU KEIMOLAN OMAKOTIYHDISTYKSEN ALUEELLA

 

 

Keimolan omakotiyhdistys toimii alueella, joka on erittäin lähellä lentokenttää. Lentomelua ei voida välttää ja alueella on ajatukseen totuttu. On kuitenkin seikkoja joista toivoisimme, että voisimme käydä keskustelua Ilmailulaitoksen kanssa. Näkökulmamme on lähinnä se, että jos on mahdollisuuksia teknisin ratkaisuin pienentää meluhaittoja, niin niiden käyttöön tulee mahdollisimman nopeasti pyrkiä. Lisäksi olisi saatava jokin selvyys siihen, mitä ohjeita koneiden tulisi noudattaa Kivistön kohdalla.  

 

Olemme perustaneet erillisen liikennemelun seurantaryhmän 3.4.2003.  Se järjestää alueen asukkaille avoimia kokouksia 2-3 kertaa keväisin ja syksyisin. Ryhmä tulee seuraamaan lentomelun vaikutusta alueellamme.

 

Alueellamme asuu noin 6000 asukasta ja Marja-Vantaalle tulee noin 19 000. Jo nykyään suurin osa länteen ja pohjoiseen lentävistä koneista oikaisee Kivistön ja tulevan Marja-Vantaan ylitse vaikka Ilmailulaitoksen karttojen mukaiset lentoväylät kiertävät nykyisen Kivistön kylän. Tulevaisuudessa reittien tulisi mahdollisuuksien mukaan kiertää myös Marja-Vantaa tai ainakin lentää sen eteläpuolelta niin, ettei kerrostaloalueellekaan tule ylilentoja. Marja-Vantaa on huomattavan lähellä kenttää ja nousumelu suurimmillaan. Vantaanpuiston tilanne ei sekään ole kadehdittava. Olisiko sekä uutta että vanhaa kiitotietä mahdollista käyttää niin, että lentoliikenne kulkisi Vantaanpuiston ja tulevan Marja-Vantaan välisen metsäalueen yli?

 

Ilmailulaitos rauhoitteli alueen asukkaita kolmannesta kiitotiestä, että se ei lisää melua, koska koneet kehittyvät ja lentoreitit saadaan aisoihin. Jopa puhuttiin melun vähenemisestä.  Nyt voimme todeta tilanteen päinvastoin heikentyneen alueen kaikilla osilla.  On lisäksi herännyt kysymys, että eikö kiitoteitä voisi käyttää nousuun molempiin suuntiin huomattavasti tasaisemmin kuin nyt. Joka suunnalla asutaan. Asuinalueet on suunniteltu ennen kuin lentokenttää alettiin kasvattaa ja ennen meluisia suihkukoneita.

 

Kirjoititte vastauskirjeessä Markku Oksaselle (diaarinumeronne 5/570/2003), että uudella kiitotiellä otettiin alusta lähtien käyttöön satelliittinavigointiin perustuva ns. RNAV-lennonohjausjärjestelmä  Huomasitte kuitenkin v 2001, ettei merkittävällä osalla lentokentällä operoivista lentoyhtiöistä tai lentokoneista olekaan näitä laitteita. Tästä johtuen joudutte lukemaan erikseen lennonjohtoselvityksen. Ilmeisesti tässä vaiheessa ohjeistatte koneen lentoreittiä.

 

Ilmailulaitos ohjeisti ainakin lentoyhtiöitä 20.1.2001 olemaan lentämättä Kivistön yltä. Kuitenkin jo maaliskuussa samana vuonna Vantaan kaupunginhallitus sekä -johtaja allekirjoittivat Kivistön ja Vestran tilannetta heikentävän Kalajärven reittimuutoksen, jota alettiin toteuttaa lokakuussa 2001. Nyt toukokuussa 2003 Ilmailulaitos on vahvistanut, ettei tammikuussa 2001 annettu ohje, ettei Kivistön päältä saisi lentää, ole enää voimassa. Kuitenkin suurelle yleisölle, poliitikoille ja asukkaille annetaan Ilmailulaitoksen kaikissa esitteissä ja laskelmissa kuva, että lentoreitit kiertävät Kivistön ja vieläpä tulevan Marja-Vantaan.

 

Koneet kuitenkin kääntyvät jo Kalajärven reittimuutoksen takia myös uutta virallista reittiä lentäessään niin, että suihkukoneen jälkeen jäävä äänisuihku kohdistuu Kivistön ja Vestran alueelle. Lisäksi suihkukoneet lentävät säännöllisesti Kivistön yli, eikä tämän siis pitäisi yhdenkään suunnitelman ja tulevaisuusskenaarion mukaan olla mahdollista. Tämä yksinkertaisesti herättää epäilyksiä kaikkia Ilmailulaitoksen laskemia kohtaan. Vaikka ne teknisesti ovat miten ilmalaboratorioissa varmistettuja, niin toteutus tapahtuu sellaisten seikkojen nojalla, joita ei realistisesti arvioida suunnitelmissa

 

Ilmailulaitos totesi vastauksessaan Markku Oksaselle, että koneet ovat omasta navigoinnistaan johtuen kaartaneet ehkä liian nopeasti luoteen suuntaan eli suoraan Kivistön päälle. Kivistön kiertäminen on siis kuitenkin tavallaan tärkeä asia Ilmailulaitokselle, koska se on suunnitelmissa ja se on tärkeä Vantaan kaupungille Marja-Vantaan rakentamisen takia.  Herää useita kysymyksiä. Onko siis lentäjillä sittenkin jokin ohje väistää Kivistö? Sitovatko reittisuunnitelmat mitenkään lentäjiä? Entä Ilmailulaitosta tarkempien ohjeiden laadinnassa? Ja jos ohjeet ovat voimassa, niin: Onko vika lentäjien vai lennonjohdon saamissa ohjeissa, ohjeiden valvonnassa vai sanktioinnissa kun lentokoneiden reitit eivät pysy hallinnassa? Onko jo nyt voimassa sanktioita lentoreitiltä poikkeavia koneita kohtaan? Mitä ne ovat ja miten niitä on käytetty? Jos ei ole, niin ollaanko sellaisia suunnittelemassa? Jos nykyisin on sanktioita ja ne eivät tehoa, on niitä valvottava tarkemmin tai tiukennettava niitä, jotta lentoyhtiöillä on motiivi noudattaa niitä. 

 

Liitteenä esitämme pienen raportin satunnaisesti valittuina ajankohtina tehdyistä havainnoista ja kuvanne lentoreiteistä. Jo niissä käy ilmi, että Kivistön yli lennetään jatkuvasti. 

 

Olette Markku Oksasen saamaan vastauskirjeenne mukaan julkaisemassa toukokuussa uudelle kiitotielle perinteiseen navigointiteknologiaan perustuvat menetelmät. Haluaisimme tietää, mitä uusia menetelmiä tuolloin otetaan käyttöön tai on jo otettu käyttöön? Onko ja jos niin mitä perusteita on olettaa, että juuri niiden perusteella koneet paremmin seuraisivat ohjeita lentoreiteistä? Millaista tekniikka tässä vaiheessa, kun koneista puuttuu uusin tekniikka, olisi parasta hyödyntää? Toivomme todella, että muutos on konkreettinen eikä vain turha lupaus.

 

Kannatamme Ilmailulaitoksen harkitsemaa yöaikaisen melumaksun toteuttamista niin, että se on porrastettu melumäärän mukaisesti (raporttinne 20.12. 2001, s 27).

 

Toinen tekninen seikka, jonka perusteella on mahdollista alentaa melua, on lentokorkeuden ottaminen. Vaikka Ilmailulaitoksen raportti toteaa, että konetyyppien mukaiset lentoprofiilit ovat lähes optimoituja, on silti mahdollista pääkonetyypin osalta 1-2 db alentamiseen lähialueella (raporttinne 20.1. 2001, s 25). Ohjeissanne tulisi selkeästi painottaa mahdollisuutta pienentää lähimpänä kenttää syntyvää suurinta meteliä sen sijaan, että arvioidaan kokonaislentoprofiilin melumäärää. Sen mukaan tullaan tulokseen, jossa pienemmän melun alueet vertautuvat pelkästään saavutettavien meluerojen perusteella suuremman melun alueisiin. Suurempi melutaso on oltava selvästi ensisijainen melun vähentämisen lähtökohta. Lisäksi on ilmeistä, että lentokorkeuden tavoittaminen voidaan porrastaa. Ero saattaisi olla suurempikin lähialueilla kuin tuo 2 db, joka on saatu pelkästään tehon ja nopeuden perusteella. Nousuvaiheessa syntyvä melu on joka tapauksessa suurinta, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Mutta jos yhtämittaisen meluhuipun tai paremminkin paksun ja ajassa pitkän melumassan kestoa voidaan pahimmalla melualueella kunkin koneen osalta lyhentää ja melua hieman alentaa, tähän ratkaisuun tulisi tarttua. Olisi sitten selvästi ja sanktioin ohjeistettava koneet ottamaan alkuvaiheessa ainoastaan lentoturvallisuuden kannalta riittävä lentokorkeus ja nousemaan varsinaiseen lentokorkeuteensa vasta kauempana. Tämä saattaa lisätä hieman polttoaineen kulutusta, mutta sen ei tulisi olla esteenä.

 

Koska alueemme sijaitsee kentän läheisyydessä, kuuluvat kentältä jatkuvasti lentokoneiden siirryntä-äänet ja koekäytön melu sekä tietenkin lentoonlähdön kiihdytysvaiheet radalta alkaen. Koneiden kiihdytys kiitoradalla itään päin lähdettäessä tuo lentokentän jälkiäänet Koivupäähän. Tälle melulle tulisi jotain tehdä. Mitä se voisi olla? Meluvalli tai melua syövät reunusalueet voisivat osaltaan auttaa. Metsä Vantaanjoen ja lentokentän välillä suojaisi. Metsä Vantaanjoen länsirannalla Sinnelän puutarhaan saakka suojaisi Koivupään asutusta. Onko Ilmailulaitoksen mahdollista hankkia tarvittavat maat, ellei se jo omista niitä, ja suorittaa istutukset sekä hoitaa metsää melusuojana? Nyt Koivupäästä on hakattu melusuojana olutta yksityismetsää. Lisäksi hakkuu avasi entistä useammalle suoran näköyhteyden lähellä lentäviin koneisiin.

 

Melun lisäksi tärkeä näkökohta on lentokentän maisemointi. Jokirantaa on pyritty säilyttämään sen kulttuurimaiseman takia ja jokirantaan tulee ulkoilureitti. Toki kivivallit ja lentokentän valot edustavat uutta kulttuuria, mutta suojeltuna piti olla toisenlainen kulttuuri. Ilmeisesti maisemointityö on vielä kesken. Metsät olisivat yksinkertainen maisemointiratkaisu myös tulevan ulkoilureitin kannalta.

 

Mielestämme tässä on monta seikkaa, joista kaivataan lisäinformaatiota. Järjestämme syksyksi yleisötilaisuuden Kivistön koululle (ehkä lokakuun lopulla), jossa Ilmailulaitoksen ja kaupungin edustajat voisivat olla paikalla kertomassa näkemyksiään ja kuuntelemassa alueemme asukkaiden mielipidettä. Palaamme asiaan elo-syyskuussa. Olisiko Ilmailulaitoksella tässä vaiheessa tilaisuutta koskevia toiveita tai ideoita?  Ilmailulaitos on järjestänyt alueella näyttelyn, mutta nyt olisi tarkoitus keskustella julkisesti. Vastaavia mutta ympäristöselvityksiin liittyviä tilaisuuksia on alueellamme pidetty Marja-radasta ja alueen kaavoista. Ehkä tässä voidaan yhteistyöllä saada jotain aikaiseksi. Aiheina olisivat lentomelu, lentokentän melu ja kiitoradan maisemointi.  

 

                     

Keimolan omakotiyhdistys ja yhdistyksen meluryhmä

 

 

                      Taisto Kovanen                   Ismo Pohjantammi

                      yhdistyksen vpj                   yhdistyksen tiedottaja

 

                     

                      meluryhmän jäsenet