Keimolan omakotiyhdistyksen lausunto Vantaan Yleiskaavaluonnokseen 2020

Yleiskaavassa on paljon hyviä ratkaisuja. Asutusta voidaan tiivistää, jotta alueelle saadaan palveluja ja Lapinkylän asema.  Ulkoilureitit ja etenkin Petikon ja Vantaanjoen rannan reitit tarjoavat asukkaille lähivirkistysalueita.

 

Pysäköinti kerrostaloalueilla ja Lapinkylän aseman seudun liikenteen suunnittelu

Kerrostaloja rakennettaessa tulee ottaa huomioon, ettei ihmisten ainoa liikkumistarve ole junaradan suuntainen. Monet asiat luovat tarpeen hankkia oma auto. Ajatus, että aseman seudulla asuvat eivät tarvitse autoa on jo osoittautunut vääräksi. Lisäksi asukkaille tulevat vieraat tarvitsevat parkkipaikkoja. Mikäli rakennetaan myös kivijalkaliikkeitä, olisi oltava katuvarsien pysäköintipaikkoja ja asukkaille ja vieraille riittävästi pysäköintitaloja. Tilapäiset pysäköintikentät poistuvat ja vaikeuttavat  pysäköintiä.

Yleiskaavassa tulee varautua riittäviin liityntäpysäköintipaikkoihin. Tulevaisuudessa Kivistön aseman länsipuolinen pysäköintialue poistuu ja ilmeisesti myös Vehkalan parkkipaikat. Pysäköintitalojen rakentaminen asemien lähelle on välttämätöntä, jotta joukkoliikennettä käyttäisivät muutkin kuin aivan asemien lähellä asuvat.  Julkinen liityntäliikenne on niin harva, että työmatkoista tulee kohtuuttoman pitkiä, ilman mahdollisuutta ajaa autolla junaradan varteen. 

Tulevissa kohteissa pysäköinnin pulmiin pitää kiinnittää enemmän huomiota. Yleiskaava voi vielä ohjata pysäköintitalojen sijoittelua etenkin Lapinkylän asemanseudulla. Miten toimivat yhteydet asemalle ja uusiin liiketiloihin saadaan rakennettua, millaisia katuratkaisuja edellytettäisiin? Tila on haastava radan, kapean radan ylittävän sillan ja Tikkurilantien takia. Kohdasta voi tulla sumppu Riipiläntietä pohjoisen suuntaan menevälle liikenteelle ja Tikkurilantielle syntyy merkittäviä hidasteita.  Aseman seudun liittymien suunnitteluun ja tierakenteisiin kannattaa panostaa erityisen paljon jo asemakaavan alustavassa valmistelussa.

 

Voimalinjavarausten vaihtoehdot

Vanhassa yleiskaavassa on varaus voimalinjaa varten Kiilasta Seutulan/Katriinan kautta Lapinkylän läpi Kannistoon ja Keimolaan, lisäksi yleiskaavassa on Riipiläntien vieressä sähköasema jakelun aloituspisteenä.

Uudessa yleiskaavassa on lisäksi Seutulasta Koivupäähän tuleva voimalinjan varaus Vantaanjoen rannassa, sen länsipuolella. Sille on kuitenkin merkitty vaihtoehtoinen linjavaraus pellon halki Seutulasta Kiilan eteläpuolelle. Valittu linja yhdistyisi Kiilasta Vantaankoskelle menevään voimalinjaan. 

Yleiskaavassa tulisi olla avoinna muitakin vaihtoehtoja, jotka eivät tuhoaisi Vantaanjoen lähivirkistysalueita ja toisi voimalinjaa niin pitkältä matkalta omakotiasutuksen keskelle kuin Lapinkylän ja Kanniston kohdalla.  Vaihtoehtoja harkittaessa tulisi punnita myös muita kuin voimalinjoja rakentavan yhtiön kustannuksia. Tiheästi asutuilla alueilla voimalinjat vievät arvokasta maa-aluetta ja vievät asumisviihtyisyyden. Lähivirkistysalueista tulee lähiharmitusalueita. 

 

Esitämme harkittavaksi em. Kiilasta Lapinkylän kautta Keimolaan menevälle (ja siten samalla Seutulasta Vantaanjokirantaa Koivupäähän menevälle) linjavaraukselle vaihtoehtoista linjausta:

Reunan tasalla kulkee Hämeenlinnan tien yli kaakosta luoteeseen suuntautuva Fingridin voimalinja (400 kV) jonka rinnalle Vantaan Energia voisi rakentaa oman 110 kV:n voimalinjansa Tuusulan suunnalta. Näin sähkösiirto keskitettäisiin tällaiseen energiaväylään.

Reunasta Kivistöön ulottuvan osuuden voisi rakentaa Hämeenlinnantien viereen, jolloin syntyisi mahdollisimman vähän häiriöitä muualle.  Kaavoitusta tulisi muuttaa esityksen mukaan Vantaan lisäksi ilmeisesti myös Tuusulassa ja Nurmijärvellä.

Pohjoisen eli Reunan tasalle tulevan linjauksen tapauksessa olisi mahdollista siirtää Riipiläntien viereen Kanniston pohjoispuolelle tehty varaus sähkönjakeluasemasta Tikkurilantien eteläpuolelle (Kivistön ja Lapinkylän asemien välillä). Pääasiallinen energiantarve on Kivistön kerrostalo- ja työpaikka-alueella, muutoin sähkön tarve jakautuu tasaisesti. Keimolan asema palvelisi muun alueen sähkönjakelua.

 

Täten ei syntyisi tarvetta rakentaa suojellut kulttuurimaisemat ja ulkoilureitit tuhoavia voimalinjoja Vantaanjokilaaksoon eikä Lapinkylän asutuksen läpi. Lapinkylässä uusi voimalinja tulisi nykyisen asutuksen keskelle ja Kanniston pohjoispuolella kaavan mukaisen tulevan asutuksen keskelle.

 Voimalinjaa varten varattava alue on nimetty viheryhteydeksi, koska linjalle ei muuta merkintää voi tehdä. Eli ne eivät ole viihtyisän ulkoilukokemuksen tarjoavia reittejä, vaan tila, josta tulee tarve siirtyä pois.  

Voimalinjoilla on lisäksi haitallisia terveysvaikutuksia ihmisiin. Uuden asutuksen kaavoittaminen linjojen lähelle Kanniston pohjoisreunalla ei ole vastuullista toimintaa.

 

Esitämme myös kartoitettavaksi, missä kohden voimalinjat voitaisiin vetää maan alaisina. Tämä näyttäisi olevan yleiskaavan selostuksen mukaan mahdollista jopa 400 kV:n linjalle:

”Länsisalmen sähköasemalta on uusi yhteystarve Helsinkiin Viikinmäen sähköasemalle. Yhteys toteutetaan 400 kV maa-kaapelina, mikä on yleiskaavaluonnoksessa varauksena maanalaiselle voimajohdolle.”  (s. 67)

Ainakin Lapinkylästä Keimolaan ulottuva osuus oli maankäytön kannalta järkevä rakentaa maanalaisena. Maisema- ja luontoarvojen kannalta kaikki rakentaminen Vantaanjokilaaksossa pitäisi toteuttaa maakaapeleilla.

 

Vantaan Energia on joka tapauksessa rakentamassa toisen voimalinjan nykyisen Kiilasta Vantaankoskelle menevän linjan viereen.

Esittämämme pohjoisen reitin (Tuusulasta Reunaan ja Hämeenlinnantien vierustaa) varalta olisi syytä kaavoittaa uusi mahdollisuus kiertää Kiilan kylä. Voimalinja voisi kiertää Kiilan asustuksen kylän pohjois- ja länsipuolelta peltojen kautta. Voimalinja palaisi koukkauksen jälkeen nykyisen linjan vierelle mahdollisimman pian joen itäpuolella.

Ja siltä varalta, että voimalinja Kiilasta Lapinkylän kautta Kannistoon ja Keimolaan jäisi yleiskaavaluonnokseen, edellytämme, että Seutulasta Koivupäähän jokivartta pitkin kulkevaksi esitetty linjaus poistettaisiin. Se on nyt esillä vaihtoehtoisena ratkaisuna Seutulan tasalta itä-länsisuunnassa kulkevalle linjalle, joka yhdistyy Kiilan ja Vantaankosken väliseen voimalinjaan.

Vantaanjoen itäpuolisella pellolla on Seutulan ja Kiilan välissä voimalinjojen kolmio, josta esitämme siis jokivartta pitkin kulkevan linjan poistamista yleiskaavasta.  Vantaanjokiranta on tällä osuudella maisemallisesti suojeltua ulkoilualuetta, jonne kaavan mukaan tulee jokirantaan ja lähipelloille ulkoilureittejä.  Kolmion keskimmäisen itä-länsi –suuntaisen viivan mukainen linjaus on vähemmän haitallinen maisemalle ja ulkoillulle kuin jokirannan myötäinen linja.

Ulkoilureittien tulisi toimia lähivirkistysalueina eikä lähiharmitusalueina.

 

Ulkoilureitit ja pyöräilybaana ja Tikkurilantien ja Radan alikulku Vantaanjoen rannassa

Yleiskaavaluonnoksessa ja Kivistön Kaavarunkoraportissa (20.8.2018) on ehdotettu runsaasti hyviä ulkoilureittejä ja erityisesti jokivarren suunnitelma ulkoilureitistä koko Vantaan alueella jokivarren myötäisesti on kannatettava.

Yleiskaavaluonnoksessa ja Kivistön Kaavarunkoraportin  20.8.2018 pohjalta yksi kohta tuntuu erikoiselta. Vantaanjoen rannassa kulkeva pyöräilytie näyttäisi koukkaavan junaradan ja Tikkurilantien eteläpuolella jokirannasta länteen noin 700m ja kulkisi joki radan ja tien yli tai ali eli  sillan tai tunnelin kautta. Emme oikein osaa muutoin tulkita Kaavarunkoraportin piirrosta.

Vantaajoen rannassa kulkeva reitti olisi luontevin reitti ja sen on ollut lähtökohtana aiemmissa kaupungin suunnitelmissa, joita asukkaille on esitelty.  Tikkurilantatien rakentamista suunniteltaessa kartalla oli rannassa kulkeva kevyen liikenteen väylä, ja siitä ramppi Tikkurilantien eteläreunan kevyen liikenteen väylälle. Täten Kivistöstä tuleva radan pohjoispuolella kulkeva pyöräilybaana, joka on nyt valmiina lähes rantaan asti, olisi jatkunut siltojen ali ja rampin kautta Tikkurilantielle Aviapoliksen suuntaan. Jostain syystä, ramppi jäi rakentamatta Tikkurilantien rakentamisen yhteydessä. Nyt sen rakentaminen maksaa. Samoin maksaisivat myös tunneli tai silta pellon keskellä ja uusi kevyen liikenteen väylä rannasta noin 700m länteen päin Tikkurilantien eteläpuolelle (tämä siis tulisi Tikkurilantiellä jo olevan kevyenliikenteen väylän rinnalle alempaan tasoon pellolle).

Jokiranta on Tikkurilantien ja junaradan kohdalla melko kaukana siltarakenteista ja siihen mahtuisi hyvin rakentamaan kevyen liikenteen väylän. Siitä kulkivat Tikkurilantein rakentamisen aikaan rakennuskoneet ja kuorma-autot.  Vesi ei nouse tulva-aikanaan tälle tasalle. Maa ei ole liikkunut siltojen alla mihinkään eikä vajonnut ja on edelleen autollakin kuljettavissa.

Tuntuu erikoiselta, että siltojen alitusta ei pidetä ykkösvaihtoehtona. Kysehän on kevyen liikenteen väylästä. Siihen myös riittäisi kevyt rakenne, jonka voi korjata, jos kymmenien vuosien mittaan tapahtuisi maan siirtymää. Maapohja on siis kestänyt rakennuskoneet ja täyslastiset kymppipyörät, joten, miksei se kestäisi pyöräilijöitä?

Tulvavaraus? On erikoista, että tässä kohdassa ilmeisesti varaudutaan erittäin harvinaiseen jättitulvaan, kun siinä on hyvä virtaama jokijuoksulle. Joki on kapea, mutta virta hyvä, eikä joki ole muistaaksemme tässä kohtaa tulvinut pelloille edes pahimpina vuosina, kun Seutulassa on ollut tulvia. Ylästöntien alitse jokirannassa menevä pyörätie on lähes jokirannan tasossa ja siten joka vuosi tulvien aikaan veden alla. 

Tikkurilantein ja radan alituksen kohdalla ei tarvitsisi panostaa erikoisen vahvoihin tukirakenteisiin kuten Ylästöntiellä. Hyvin perustettu ja hieman nostettu sepelipohjainen rakenne toimisi kevyen liikenteen tarpeita varten.

Esitämme siis yhtenäistä jokirannassa kulkevaa kevyen liikenteen linjausta, baanan rakentamista alkuperäisen suunnitelman mukaan jokirantaan radan pohjoispuolella ja rampin rakentamista Tikkurilantielle. Ja esitämme, että keskelle peltoa piirretty silta tai tunneli radan ja Tikkurilantien ali tai yli poistetaan yleiskaavaluonnoksesta.

 

Keimolan omakotiyhdistyksen hallitus 28.3. 2019