Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistyksen lausunto Katrinebergin asemakaavan arviointisuunnitelmaan, Kaava 330400, VD/947/10.02.04.00/2024.
Ympäristö
Kaupungin järjestämän ideakilpailun esitykset Katriinan alueesta yleisesti ja sen omakotialueesta ottavat melko hyvin huomioon luonto- ja ympäristöarvot. Tärkein maisema on jokirannan peltoalue Katrinebergin tasalta länteen, mutta avoin peltomaisema on hieno myös itään ja etelään. Omakotialue sopii kuitenkin kaavaillulle alueelle, rannan tuntumaan voi tuoda joitain ulkoilua tukevia matalia rakennuksia. On tärkeä jättää Katrinebergin kartanon ympärille tilaa, eikä suunnitelma ilmaisesti nyt tuokaan omakotiasustusta kartanon viereen.
Jonkin verran Fiskars-tyyppistä miljöötä luovaa uusvanhaa rakentamista voi sijoittaa Katrinebergin kaavailun kyläkeskuksen alueelle, lähinnä navetan, sairaalan ja Katriinantien kohdalle, kuten Katrinebergin kehityskuvan s 41 esitetään. Vanhat rakennukset eivät välttämättä sovi ja riitä erilaisille toimijoille.
Sairaalan toiminnot ovat siirtymässä Peijakseen sen laajennusosan valmistuttua, mutta tämä tapahtuu joskus 2030-luvulla. Monessa suunnitelmassa sairaalan rakennus oli osoitettu koulukäyttöön, mutta se ei sovellu koulutilaksi. Jos rakennus säilytetään, kannatamme esillä ollutta ideaa vanhainkodin tai vastaava palvelulaitoksen sijoittamisesta siihen. Rakennuksen purku avaisi runsaasti uusia mahdollisuuksia kehittää Fiskars-tyyppistä ratkaisua.
Pientaloalue
Pientaloasuminen voi olla monimuotoista, ihmisillä on erilaisia odotuksia. Osan pitäisi kuitenkin olla perinteisiä omakotitontteja, koska niihin kohdistuu huomattava kysyntä. Tonttien koon pitäisi olla riittävä pienimuotoisen viljelyn mahdollistamiseksi ja autopaikkojen takia.
Kaupunkiviljelyn idean voisi toteuttaa joko korttelin tai tonttien sisällä, siirretään viljelypalstojen vaatima tila sinne. Omakotiyhdistyksellämme on hoidossa Kivistön Kvartsijuonenpuiston palstat ja kokemukset niistä ovat huonot. Palstaviljelmiltä varastetaan satoa ja tarvikkeita ja viljelijöiden vaihtuvuus on suurta. Toki paikka on kerrostaloalueen vieressä, mutta Katrinebergissäkin tonttikoko voisi alun alkaen olla riittävä pieneen puutarhaviljelyyn tai voisi hakea palstapaikkoja korttelirakenteen sisälle.
Autojen pysäköinti tien varteen tekisi kylän tiemiljööstä ja siten asumismiljööstä epämiellyttävän kaupunkimaisen, vaikka havainnekuvien mukaan tavoitellaan kylänraittien tunnelmaa.
Kaikilla tonteilla pitäisi olla varattuna tilaa autojen pysäköinnille. Näin kaukana palveluista olisi syytä varautua kahteen autopaikkaan per perhekunta ainakin omakotitonteilla, yhteisillä tonteille 1,5-2 voi riittää.
Kadulle parkkeeraaminen toisi myös käytännön ongelmia. Sähköautojen latausta varten pitäisi vetää pitkät johdot. Kadunvarsi ei sovi auton pesun ja huollon tai renkaiden vaihdon paikaksi. Talvella lumiaura ajaisi tukkoon osan autoista, kuten kaupungeissa.
Kadut voivat rakentua kevyen liikenteen ehdoilla, mutta autoilekin on varattava tilaa kohdata kadulla vaikka kuorma-auto tai aura-auto.
Tavoite tarjota kaupunkilaisille pääsy jokirantaan on hyvä, tavoite voisi koskea yleisemmin Vantaata. Vantaankoskelta pohjoiseen ei oikein pääse missään jokirantaan. Yhteydet joelle tuovat lisäarvoa virkistysalueille. Olisi tärkeä rakentaa kevyenliikenteen reittejä Vantaanjoen rantaan, ei vain Seutulaan. Joen ylittävä silta voisi olla Katriinan kohdalla tai etelämpänä, jos kevyenliikenteen väylä olisi helpompi rakentaa (ja maa lunastaa) joen itäpuoliselta pellolta. Silta voisi olla Santakuopantien ja Rajasillantien tasalla, siitä jatkuisi yhteys myös Myllykylän suuntaan, ja jokivartta pitkin etelään Tikkurilantielle ja Vantaakoskelle sekä Lapinkylässa junaradan seisakkeelle
Kevyen liikenteen väylä olisi tärkeä jokirantaa pitkin etelään, jotta voisi välttää Riipiläntien suurten mäkien nousut, samoin voisi välttää Katriinantien mäet mentäessä Aviapoliksen suuntaan ja matka olisi lyhyempi.
Kommentti asemakaavoituksen tai muiden lupaprosessien tarpeesta yleiskaava-alueella
Kaupunki asemakaavoitta nyt lähinnä omistamiaan maita. Kivistön suuralueella on runsaasti vanhaa asutusta, joka ei ole asemakaava-alueella. Yleiskaavan varassa olevalle alueelle ei ole saatu rakennuslupia. Niitä ei ole saatu edes tontin lohkomiseen lasten taloille. Täten tuettaisiin ihmisten mahdollisuutta asua mahdollisimman pitkään kotona. Asemakaavoitusresurssien ohjautuminen vain uusilla ja lähinnä kaupungin omistamille maa-alueille herättää kuntalaisten taholla ihmetystä ja voimakkaampiakin tunteita.
Omakotiyhdistys esittää, että kaupunki hakisi jonkin keinon mahdollistaa täydennysrakentaminen hallitulla tavalla myös yleiskaava-alueilla. Erityisen tärkeäksi tämän tekee se, että asemakaavojen laadinta etenee harvaan asutuilla alueilla erittäin hitaasti, muualle Seutulaan tullaan ehkä 2050-luvulla.
Lapinkylän melkein valmis asema-kaava jätettiin vanhenemaan, kun kaavoitusresurssit siirrettiin Kivistön keskustan valmisteluun. Kaavoitusprosessi sai ministeriöstä rahoitusta osallistamisen kehittämiseksi. Tulevaisuudessa työ on aloitettava alusta.
Kovin suurta luottoa tällainen asemakaavapolitiikka ei asukkaiden pariin luo. Rakennuslain uudistusten selvittyä, alueen asukkaat ja Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistys toivovat, että kaupunki voisi luoda jonkin yleisesti tunnistettavan ja oikeudenmukaisen menettelyn hakea poikkeuslupia täydennysrakentamista varten.
Yhtenä keinona edetä voisi olla vahvistaa asemakaava tässä vaiheessa nykyisen rakennuskannan mukaan rajautuvaksi. Sitten kun joskus tulevaisuudessa kaupungilla olisi resursseja vapaana myös Seutulan, Männikön, Lapinkylän, Kiilan, Keimolan ja Vestran suunnille, voitaisiin laatia laajempaa aluetta koskevat asemakaavat.
Yhteistyöterveisin
Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistys Vantaalla 31.1. 3025
Yhteyshenkilö: Ismo Pohjantammi
0505613426
