Ajankohtaista

tilannekatsaus_voimalinjaan_123_kanniston_koululla.pptx

 

 

 

Avoin keskustelutilaisuus Aviapolis - Keimola voimalinjahankkeen tilanteesta Kanniston koulun ruokasalissa to 12.3. 2026 klo 18, järjestäjänä Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistys

 

 Tilaisuuteen osalistui 61 aktiivia, raportti keskusteluista: 

 

Tuntuu siltä, että adressilla on ollut vaikutusta Vantaan poliitikoihin.  23.2. asukkaiden ja kaupunginvaltuuston tapaamisessa ja sen jälkeen poliitikot ovat huomanneet, että kaupunki  pyrkii moniin hyviin tavoitteisiin, mutta voimalinjan toteutus ilmajohtona  estää tavoitteen toteutumisen. Tällaisia asioita ovat ”luontopositiivisuus”, pientalomyönteisyys, lähivirkistysalueiden luonti, Vantaanjokilaakson kulttuurimaiseman säilyttäminen.

Nyt on ajankohtaista vaikuttaa Lupa- ja Valvontavirastoon ( LVV) ja toiseksi kaupungin poliitikoiden suuntaan. Poliitikot voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja Vantaan Energian Sähköverkot Oy:n (VES Oy:n) toimintaan. Tilannekatsauksen diat ovat ohessa.

 

Tilaisuuden keskusteluista poimintoja:

 

K = yleisön kysymys tai kommenttipuheenvuoro , V = vastaus

 

K: Tällä viikolla oli Vantaan sanomissa että kaavoitetaan uutta junan huoltopistettä Petakseen tai Kivistön sähköaseman taakse, onko tällä vaikutuksia hankkeeseen?

 

 V: Varikon tuloa Petakseen yritettiin noin 8 v. sitten, asukkaat ja omakotiyhdistys vastustivat ja ilmeni muuta selvitystarvetta. Tulisi aivan Petaksen omakotialueen viereen. Kyse on valtavasta varikosta.  Nyt asia on otettu uudestaan esille. Voimalinjaan tällä Petaksen sijoittumisella voisi olla vaikutusta, koska voisi kaventaa mahdollisten ilmajohtojen käytävää Kehä III:n tasalta alkaen.  

 

Jos se tulisi Keimolanmäen pohjoispuolelle, rakennettaisiin rata varmaan Keimolantien ja Hämeenlinnantien väliin Klaukkalan vanhan ratalinjauksen mukaisesti. Tuon ratavarauksen takia esitimme vaihtoehtoisten reittien kartalla, että Tikkurilantien eteläisissä reittivaihtoehdoissa  (tilannekatsauksen diat) voimalinja toteutettaisiin Keimolanmäen kohdalla kaikissa vaihtoehdoissa maakaapelina.

 

K: Pohjoisempi reitti vanhan suurjännitelinjan vieressä ylittäisi YVA rajan, koska on niin pitkä.

V: Pohjoinen reitti menee jo Reunan kylän läpi, eikä sinne mahdu laittaa toista linjaa samaan käytävään.

 

K: YVA pitäisi saada, jotta tutkitaan, mihin kaikkeen hanke vaikuttaisi. YVA on pakollinen, jos voimalinja on yli 220kv ja yli 15 km pitkä. Varisto - Keimola voimajohtohankkeen osa Varisto-Petas on jo noin 2,5 km, josta Keimolaan on pari kilometriä ja Keimola-Aviapolis on 14.3 km, kokonaisuus on yhteensä selvästi yli 15km. Nämä ovat osa samaa hanketta, jolla vahvistetaan länsi-itäsuunnan sähkönjakelua. VES tekee käytännössä yhtä isoa hanketta, mutta on verhoillut sen kahteen eri hankelupaan. Tästä tehdään ilmoitus LVV:lle.

 

Suora lainaus tutkimuslupahakemuksesta:

”Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n tarkoituksena on rakentaa uusi 2x110 kV voimajohtoyhteys Keimolan ja Variston sähköasemien välille. … Johto on osa laajempaa Vantaalle rakennettavaa itä-länsisuuntaista 110 kV voimajohtoyhteyttä”.

  

VES Oy:n orkestroima YVA-prosessi näyttää siltä voimalinjan lupaprosessiin on todella vaikea vaikuttaa lain suomilla keinoilla. Täytyy vaikuttaa yleiseen mielipiteen ja poliitikoiden kautta, kun ei varsinaiseen lupaprosessiin ole oikein vaikutusmahdollisuuksia. On runsaasti luontonäkökohtia ja on terveysvaikutuksia, jotka LVV:n tulisi ottaa harkittavaksi ja jotka jo sinänsä voisivat perustella YVA:n käynnistämisen.

 

*

 

K: Vaikuttaa naurattavalta tällainen tekninen toteutus. Jos kapasiteetti  onkin nyt 2 x 110kv. Teho olisi 2x 400MW.  Näin alhaisella jännitteellä tällainen sähkönsiirto on tehotonta. Jännitteen tulisi olla 400 kV. Tehon siirtäminen 110 kV jännitteellä vaatii n. 2000A virran. 30 metrin etäisyydellä magneettikenttä voi olla jopa yli 10 μT. Terveysriskin rajana pidetään 0,4 μT magneettikentän tasoa, mikä voi em. tehoilla ylittyä jopa 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta. Terveysvaikutuksia ei siis ole edes arvioitu suunnitellulla teholla!

Varoetäisyydet johtoihin ovat sellaiset, ettei arviota ehkä edes haluta tilata. Häviöt ja magneettinen säteily kasvaa ampeerien kasvaessa, eivätkä kaavoittajat tiedä alueelle tulevien haittojen tasosta. Kiilan ja Keimolan välille kaavaillun voimalinjan tehot ovat samat kuin Suomen ja Ruotsin rajalla. Sähköverkkojen reitit olisi tullut aikaa sitten ajatella toisella tavalla, eikä kaavoittaa näin järeitä linjoja asutuksen keskelle.

Sami Katajamäki on laatinut tarkemman laskelman ja vetoomuksen LVV:lle, jotta näin voimakkaan sähkölinjan terveysvaikutukset otettaisiin huomioon YVA-päätöstä tehtäessä, vetoomus on osoitteessa:  pronoro.fi

VES Oy ei siis ole itse avannut näitä laskelmia, vaan ne on tehtävä sen pohjalta, mitä tiedämme tavoitellusta tehosta ja jännitteistä. Eikä VES Oy ole eritellyt vaihtoehtoisia maakaapeloinnin toteutustapoja, vaan kuvannut yhden melko ylimalkaisesti. Eikä siten ole tietoa hinnoista, joita voisi verrata muihin vastaaviin hankkeisiin. Kustannusarvioksi on esitetty suoraan 6 milj.€ /km. Näin kaapelointi saadaan näyttämään 6 km matkalla kalliilta.

 

K: Emme usko että VES tulee maakaapelia rakentamaan ilman kunnan päätöksiä tai muutoksia kaavaan. Eli kaupungin pitää linjata, että voimalinja toteutetaan maakaapelilla. Silloin VES saa sisällyttää kaikki suuremmat kulut verkon arvoon ja hakea siksi suurempaa tuottoa siirtomaksuina, koska verkon kulut kasvaa. Energiavirasto vahtii. Jos VES menisi oma-aloitteisesti tekemään maakaapelina, niin energiavirasto voisi sanoa, ettei ole tehokasta rakentamista, eikä korkeampia rakennuskustannuksia voi sisällyttää laskelmaan

 

V Kaupunki luottaa nyt liikaa VES:n laskelmiin myös kustannusten osalta. Kaupungin pitäisi itse selvittää laskelmia ja selvittää vertailutietoja vastaavista hankkeista esim. Porvoosta, Tampereelta ja Espoosta.

 

 

K: Rauhalassa, Kannistossa, Lapinkylässä ja Kiilassa johto tulee aivan taloihin kiinni, 30 metrin suojaetäisyys keskilinjasta on katsottu riittäväksi. Kaavoittaja on vielä siirtänyt voimalinjaa asutusta lähemmäs, jotta uusi Rauhalanlaakso saadaan mahtumaan alueelle ja myös sen asunnot ja päiväkoti tulevat voimalinjan viereen. Kaavoittaja oli todennut asukkaalle, että voimalinjan alle saadaan niittyä ja ulkoilupolku, joka toimii lähivirkistysalueena. Alue on nyt jo niittyä. Voimalinjan torneja ei saa maastoon sopiviksi. Rauhalanlaakson ja Katrinebergin idylliset maisemakuvat tulevat ilmajohtojen myötä muuttumaan havainnekuvista.

 

K: Seutulan pellot ovat lintujen pesimäalue ja muuttolintujen levähdysalue. Kun tulee lisää ilmajohtoja, linnut törmäävät.

V: Omakotiyhdistys toteaa LVV:lle osoittamassa lausunnossaan, että yksi virallinen joutsenen pelastamine on dokumentoitavissa viime vuodelta, eläinsuojeluyhdistys toimii pelastajana. Viime vuosina on pelastettu useita isoja lintuja. Pienistä linnuista ei saada tietoja. 

 

Keskustelua käytiin monista muistakin asioista, tässä kuitenkin yleisesti kiinnostavat pääkohdat, kiitos kaikille osallistuneille.

 

**

 

 

 

Omakotiyhdistyksen vuosikokous pidetään Kanniston koululla 12.3. noin klo 19:30 seuraavan asukastilaisuduen jälkeen. Vuosikokouksessa esillä ovat sääntömääräiset asiat (tilit, toimintakertomus ja -suunnitelma, hallituksen valinta). Keskustelemme yhdistyksen toiminnasta voimalinjahankkeessa sekä yleisemmin vuonna 2026. Ensin siis kuitenkin keskustelutilaisuus: 

 

Avoin keskustelutilaisuus Aviapolis - Keimola voimalinjahankkeen tilanteesta Kanniston koulun ruokasalissa to 12.3. klo 18

 

Tilaisuudessa on tarkoitus luoda asukkaiden voimin yhdessä tilannekatsaus voimalinjahankkeesta ja arvioida, miten asiassa kannattaisi edetä.

 

Vantaan Energian Sähköverkot Oy on 5.3. pitämässä esittelytilaisuuden, jossa VES Oy vastaa kysymyksiin, mutta asukkaiden keskinäiseen keskusteluun siinä ei ole varattu aikaa. 12. 3. voimme pohtia myös em. tilaisuuden antia.

Tilaisuuden aluksi on lyhyt johdanto, jonka jälkeen sana on vapaa. Osallistuminen ei edellytä omakotiyhdistyksen jäsenyyttä.

 

Adressi on kerännyt noin 1400 allekirjoitusta, josta kiitokset kaikille osallistuneille.

Se luovutettiin 23.2. kaupunginvaltuustolle ja oli selvästi havaittavissa, että se vahvisti sanomaamme. Lapinkylän ja Kiilan alueen asukasryhmä ja Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistys keskustelivat tunnin verran puolueiden ryhmäjohtajien kanssa voimalinjahankkeesta.

 

Valtuutetut olivat valmiita siihen, että kaupunki arvioisi vaihtoehtoja yleiskaavan mukaiselle ilmajohtoratkaisulle. Poliittinen tahdonilmaus voisi saada myös VES Oy:n neuvottelemaan vaihtoehdoista. 23.2. tilaisuudessa otettiin askelia tähän suuntaan, mutta tilannetta on seurattava ja keskustelemme jatkossakin poliitikoiden kanssa. 

 

Edelleen kannattaa allekirjoittaa adressimme maakaapeloinnin tai vaihtoehtoisen reitin puolesta adressit.com sivustolla:

 

 

 

 

*

 

 

 

Adressi ilmajohtona vedettävää voimalinjaa vastaan:

 

Alueen luonto ja arvokkaat maisema-alueet eivät kestä uutta 110 kV voimalinjan ilmajohtoa Kiilasta Seutulan läpi Keimolaan – Parempi reitti tai maakaapeli on kestävä ratkaisu!

Johdantona hankkeen kuvaus


Vantaan Energian Siirtoverkot Oy (jäljempänä VES Oy) on käynnistänyt toimenpiteet 2 x 110 kV suurjännitteisen voimalinjan rakentamisesta ilmajohtona Aviapoliksesta Vantaan joen sivuitse Kiilaan ja sieltä Lapinkylän kautta Keimolan sähköasemalle. Se kulkisi Kiilasta Seutulan peltojen halki ja ylittäisi Vantaanjoen Katriinan kohdalla, josta se nousisi Lapinkylään, jossa se kulkisi Riipiläntien suuntaisesti tien itäpuolella asutuksen keskellä. Se ylittäisi Riipiläntien Linnankalliontien kohdalla ja kulkisi Kanniston ja Kivistön asutuksen pohjoispuolelta eli tulevan ulkoilualueen eteläreunassa Keimolaan. Voimalinja kulkisi arvokkaan lintualueen ja vantaalaisen kulttuurimaiseman halki, aivan talojen vierestä ja pihojen läpi Kiilassa, Lapinkylässä, Kannistossa, Rauhalassa ja Kivistössä.

 

Laki ei suoraan edellytä ympäristönvaikutusarviointia (YVA) alle 200kv:n voimajohto hankkeissa, mutta ELY-keskus on käynnistänyt YVA yksittäistapausharkinnan tämän hankkeen osalta ja myös asukkaat sekä ympäristöjärjestöt pitävät sitä välttämättömänä. Vantaan kaupungin hallitus on puoltanut YVA menettelyn toimeenpanoa.

 

Me asukkaat koemme, että hankkeeseen ryhtyvä VES Oy ja Vantaan kaupungin kaavoitus eivät toteuta Vantaan kaupunginhallituksen lausunnossa edellytettyä yhteistyötä asukkaiden, kaupunginvaltuutettujen ja luontojärjestöjen kanssa. VES Oy ja kaupungin kaavoitus eivät ole edistäneet muiden viranomaisten lausunnoissaan edellyttämiä toimenpiteitä.

 

Voimalinjasta päättävien tahojen tulisi harkita seuraavia näkökohtia:


1) ELY on 16.9. 2025 lausunnossaan edellyttänyt, että voimalinjoja ei tule rakentaa ilmajohtona Kiilan/Seutulan pelloilla, koska alue on monien muuttolintulajien merkittävä levähdyspaikka. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys on pitänyt ilmajohdon alle jäävää Seutulan peltoa maakunnallisesti arvokkaana lintualueena (MAALI-alue, ks. Birdlife.fi)) ja edellyttänyt maakaapelointia. Etenkin suuret linnut mm. huuhkaja törmäisivät pellon halki meneviin voimajohtoihin.

 

Lisäksi uusi voimalinja rakennettaisiin Åbyn Kiilan välillä vanhan linjan viereen lintualueelle. Yhdessä alueen voimalinjat muodostaisivat linnulle aiempaa merkittävämmän haitan Kiilasta-Sotilaskorpeen. Lintu alue olisi vältettävissä paremmilla ja jopa lyhyemmillä reittivaihtoehdoilla. Esimerkiksi yhtenä vaihtoehtona on Åbyn tasalta Tikkurilantien vierestä Keimolaan.

 

2) Myös metsien ja vesistön luontoarvot ovat uhattuna. Lapinkylän metsässä on kaapelilinjalla luonnontilaisena suojeltava noro (Vantaan kaupungin noroselvitys, Vesilaki). Ilmajohto tarkoittaisi metsän kaatamista noron kohdalta ja noron erityinen eliöstö sekä eläimet menettäisi elinympäristönsä. Maakaapeloinnilla on mahdollista välttää Noron vahingoittuminen pienin reittimuutoksin. Voimalinja kulkisi ekologisen käytävän ja mm. liito-oravan yhteysreitin suuntaisesti usean sadan metrin matkalla. Lapinkylässä on voimalinjan lähistössä Sotilaskorven luonnonsuojelualuevaraus.

 

3) Vantaanjoen varren maisema ja erityisesti Seutulan jokilaakso ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (VAMA, SYKE 2021Valtakunnalllisesti arvokkaat maisema-alueet Uusimaa), Ympäristöministeriön (VAMA) lisäksi Vantaan kaupunki ja kaupunginmuseo on pitänyt sitä omissa selvityksissään merkittävänä maisema-alueena (Vantaan kulttuurimaisemaselvitys 2005). Kaupungin ja Vantaan Energian Sähköverkot Oy:n tulisi arvioinnissaan ottaa huomioon kulttuurimaiseman tuhon ja maankäytön rajoitusten tuomat haitat ja Vantaan kaupungin sekä -maanomistajien taloudelliset menetykset.

Ilmajohtona rakennettu voimalinja tuhoaisi suuren osan kulttuurimaisemasta. Koko matkalla Kiilasta Keimolaan se tulisi asutuksen, pihapiirien ja viljelypeltojen läheisyyteen. Lapinkylässä se kulkisi asuinalueen läpi, Kannistossa ja Rauhalassa se tulisi asutuksen ja kaavaillun ulkoilualueen väliin. Vantaanjoen varteen on kaavailtu ulkoilureittejä. Voimalinja tuhoaisi kaupungin alueelle kaavailemia lähivirkistysalueita monien sukupolvien ajaksi. Voimalinjalla olisi kielteinen vaikutus myös nykyisten asuntojen ja esim. suunnitteilla oleviin Katrineberg ja Rauhalanlaakson tulevien asuntojen arvostukseen, jota Vantaan Kaupunki markkinoi seuraavalla lauseella ” alueelle kaavoitetaan arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja historialliseen ympäristöön asumista ja lähipalveluja”.

 

4) Vantaan kaupunginhallitus on 6.10.2025 lausunut, että VES Oy:n tulee tarkastella monia eri vaihtoehtoja ja ottaa huomioon asukkaiden perustellut näkemykset asiaan.

 

VES Oy:n Rejlers Oy:llä teettämän ympäristöselvityksen mukaan luontoon, kulttuurimaisemaan ja asumisviihtyisyyteen kohdistuvien haittojen arvioinnit ja selvityksessä käytetyt tiedot ovat puutteellisia. Ympäristöselvitys koskee osaa alueesta ja on toteutettu vain yhtenä lyhyenä ajanjaksona. Hanketta viedään alkuperäisen suunnitelman mukaan eteenpäin ilmajohtona ja eri reittivaihtoehtoja tarkastelematta, vaikka haitalliset vaikutukset ovat mittavat ja luonnonsuojelujärjestöt, asukkaat ja viranomaiset ovat näistä huomauttaneet. Em. puutteista johtuen hankkeesta tulee käynnistää YVA-menettely.

 

5) Reittivaihtoehdot, kustannukset ja lunastus: Vaihtoehtoisten reittien vertailu puuttuu. Maakaapeloinnin ja ilmajohtojen kustannusvertailu on VES Oy:n puolelta esitetty niin, että maakaapeloinnin kustannukset näyttävät huomattavasti suuremmilta kuin muissa voimalinjan maakaapeloinnin hankkeissa. Niissä maakaapeloinnin kustannusten on arvioitu olevan ilmajohtoon nähden 2-3 kertaiset. VES on väittänyt hinta eroksi 10-13 kertaiseksi ilman kunnollisia tähän hankkeeseen sopivia perusteluita ja laskelmia. 

Hanke vaatii perusteellisen kustannus- ja toteutusvertailun maakaapeloinnin ja ilmajohtojen sekä eri reittivaihtojen välillä, elinkaarikustannukset ja huoltovarmuus huomioiden. Siten myös maakaapeloinnin kustannukset tulisi jakaa esim. 70 vuodelle verrattuna ilmajohdon lyhyempään elinkaareen.

 

Yksityisten maiden lunastusta ollaan nyt viemässä eteenpäin jo ennen tarkempia selvityksiä luonto- ja maisemahaitoista ja asukkaille aiheutuvista haitoista. Eikä vaihtoehtoisia reittejä ole vielä arvioitu. Lunastusprosessi tulee pysäyttää jo ennen sen alkua, kun parempia vaihtoehtoisia toteutustapoja ei ole riittävästi arvioitu.

 

Haitat luonnolle, maisemavauriot ja asumisviihtyisyyden väheneminen vältettäisiin kokonaan paremmalla maankäytön suunnittelulla ja mahdollisella osayleiskaavamuutoksella huomioiden alueen erityispiirteet.

 

Kaupunkialueella ja herkillä ympäristöalueilla maakaapeloinnin tulisi olla varteen otettava vaihtoehto. Myös 110 kV voimalinjoilla, tästä on jo merkkejä Suomessakin, mm Tampereella, Porvoossa ja Espoossa sekä Helsingissä jopa 400kV voimalinjalla. Voimalinjojen rakentamiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua.

 

Adressin Vetoomus:


1.       Me allekirjoittaneet vaadimme voimalinjan toteutusta Kiilan ja Keimolan aseman välillä maakaapelina ja/tai vaihtoehtoisten reittien perusteellista selvittämistä.

2.       Me allekirjoittaneet vaadimme, että voimalinjan reitin kohdalta tehdään riittävän laajat ympäristöselvitykset ja kustannusvertailut eri vaihtoehdoista.

3.       Edellytämme YVA-menettelyn käynnistämistä Aviapolis-Keimola 2 x 110 kV voimalinjahankkeesta. Lunastusprosessia ei saa vielä aloittaa.

4.       Vaadimme, että Vantaan Kaupunki Vantaan Energian pääomistajana osallistuu ja käyttää päätäntävaltaansa tarvittaessa muiden osapuolien kanssa yhteistyössä tämän hankkeen toteutuksen kunnolliseen uudelleen arviointiin ja suunnittelun ohjaukseen.

 

Adressi on allekirjoitettavissa osoitteessa adressit.com tai  paperiversiona Kivistön kauppakeskus Kiviksen kirjaston ja kulttuuritila Mosaiikin eteisaulassa 

 

 



<Maaliskuu 2026>
MaTiKeToPeLaSu
1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin