Ajankohtaista

 

Adressi ilmajohtona vedfettävää voimalinjaa vastaan:

 

Alueen luonto ja arvokkaat maisema-alueet eivät kestä uutta 110 kV voimalinjan ilmajohtoa Kiilasta Seutulan läpi Keimolaan – Parempi reitti tai maakaapeli on kestävä ratkaisu!

Johdantona hankkeen kuvaus

Vantaan Energian Siirtoverkot Oy (jäljempänä VES Oy) on käynnistänyt toimenpiteet 2 x 110 kV suurjännitteisen voimalinjan rakentamisesta ilmajohtona Aviapoliksesta Vantaan joen sivuitse Kiilaan ja sieltä Lapinkylän kautta Keimolan sähköasemalle. Se kulkisi Kiilasta Seutulan peltojen halki ja ylittäisi Vantaanjoen Katriinan kohdalla, josta se nousisi Lapinkylään, jossa se kulkisi Riipiläntien suuntaisesti tien itäpuolella asutuksen keskellä. Se ylittäisi Riipiläntien Linnankalliontien kohdalla ja kulkisi Kanniston ja Kivistön asutuksen pohjoispuolelta eli tulevan ulkoilualueen eteläreunassa Keimolaan. Voimalinja kulkisi arvokkaan lintualueen ja vantaalaisen kulttuurimaiseman halki, aivan talojen vierestä ja pihojen läpi Kiilassa, Lapinkylässä, Kannistossa, Rauhalassa ja Kivistössä.

 

Laki ei suoraan edellytä ympäristönvaikutusarviointia (YVA) alle 200kv:n voimajohto hankkeissa, mutta ELY-keskus on käynnistänyt YVA yksittäistapausharkinnan tämän hankkeen osalta ja myös asukkaat sekä ympäristöjärjestöt pitävät sitä välttämättömänä. Vantaan kaupungin hallitus on puoltanut YVA menettelyn toimeenpanoa.

 

Me asukkaat koemme, että hankkeeseen ryhtyvä VES Oy ja Vantaan kaupungin kaavoitus eivät toteuta Vantaan kaupunginhallituksen lausunnossa edellytettyä yhteistyötä asukkaiden, kaupunginvaltuutettujen ja luontojärjestöjen kanssa. VES Oy ja kaupungin kaavoitus eivät ole edistäneet muiden viranomaisten lausunnoissaan edellyttämiä toimenpiteitä.

 

Voimalinjasta päättävien tahojen tulisi harkita seuraavia näkökohtia:

1) ELY on 16.9. 2025 lausunnossaan edellyttänyt, että voimalinjoja ei tule rakentaa ilmajohtona Kiilan/Seutulan pelloilla, koska alue on monien muuttolintulajien merkittävä levähdyspaikka. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys on pitänyt ilmajohdon alle jäävää Seutulan peltoa maakunnallisesti arvokkaana lintualueena (MAALI-alue, ks. Birdlife.fi)) ja edellyttänyt maakaapelointia. Etenkin suuret linnut mm. huuhkaja törmäisivät pellon halki meneviin voimajohtoihin.

 

Lisäksi uusi voimalinja rakennettaisiin Åbyn Kiilan välillä vanhan linjan viereen lintualueelle. Yhdessä alueen voimalinjat muodostaisivat linnulle aiempaa merkittävämmän haitan Kiilasta-Sotilaskorpeen. Lintu alue olisi vältettävissä paremmilla ja jopa lyhyemmillä reittivaihtoehdoilla. Esimerkiksi yhtenä vaihtoehtona on Åbyn tasalta Tikkurilantien vierestä Keimolaan.

 

2) Myös metsien ja vesistön luontoarvot ovat uhattuna. Lapinkylän metsässä on kaapelilinjalla luonnontilaisena suojeltava noro (Vantaan kaupungin noroselvitys, Vesilaki). Ilmajohto tarkoittaisi metsän kaatamista noron kohdalta ja noron erityinen eliöstö sekä eläimet menettäisi elinympäristönsä. Maakaapeloinnilla on mahdollista välttää Noron vahingoittuminen pienin reittimuutoksin. Voimalinja kulkisi ekologisen käytävän ja mm. liito-oravan yhteysreitin suuntaisesti usean sadan metrin matkalla. Lapinkylässä on voimalinjan lähistössä Sotilaskorven luonnonsuojelualuevaraus.

 

3) Vantaanjoen varren maisema ja erityisesti Seutulan jokilaakso ovat valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (VAMA, SYKE 2021Valtakunnalllisesti arvokkaat maisema-alueet Uusimaa), Ympäristöministeriön (VAMA) lisäksi Vantaan kaupunki ja kaupunginmuseo on pitänyt sitä omissa selvityksissään merkittävänä maisema-alueena (Vantaan kulttuurimaisemaselvitys 2005). Kaupungin ja Vantaan Energian Sähköverkot Oy:n tulisi arvioinnissaan ottaa huomioon kulttuurimaiseman tuhon ja maankäytön rajoitusten tuomat haitat ja Vantaan kaupungin sekä -maanomistajien taloudelliset menetykset.

Ilmajohtona rakennettu voimalinja tuhoaisi suuren osan kulttuurimaisemasta. Koko matkalla Kiilasta Keimolaan se tulisi asutuksen, pihapiirien ja viljelypeltojen läheisyyteen. Lapinkylässä se kulkisi asuinalueen läpi, Kannistossa ja Rauhalassa se tulisi asutuksen ja kaavaillun ulkoilualueen väliin. Vantaanjoen varteen on kaavailtu ulkoilureittejä. Voimalinja tuhoaisi kaupungin alueelle kaavailemia lähivirkistysalueita monien sukupolvien ajaksi. Voimalinjalla olisi kielteinen vaikutus myös nykyisten asuntojen ja esim. suunnitteilla oleviin Katrineberg ja Rauhalanlaakson tulevien asuntojen arvostukseen, jota Vantaan Kaupunki markkinoi seuraavalla lauseella ” alueelle kaavoitetaan arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja historialliseen ympäristöön asumista ja lähipalveluja”.

 

4) Vantaan kaupunginhallitus on 6.10.2025 lausunut, että VES Oy:n tulee tarkastella monia eri vaihtoehtoja ja ottaa huomioon asukkaiden perustellut näkemykset asiaan.

 

VES Oy:n Rejlers Oy:llä teettämän ympäristöselvityksen mukaan luontoon, kulttuurimaisemaan ja asumisviihtyisyyteen kohdistuvien haittojen arvioinnit ja selvityksessä käytetyt tiedot ovat puutteellisia. Ympäristöselvitys koskee osaa alueesta ja on toteutettu vain yhtenä lyhyenä ajanjaksona. Hanketta viedään alkuperäisen suunnitelman mukaan eteenpäin ilmajohtona ja eri reittivaihtoehtoja tarkastelematta, vaikka haitalliset vaikutukset ovat mittavat ja luonnonsuojelujärjestöt, asukkaat ja viranomaiset ovat näistä huomauttaneet. Em. puutteista johtuen hankkeesta tulee käynnistää YVA-menettely.

 

5) Reittivaihtoehdot, kustannukset ja lunastus: Vaihtoehtoisten reittien vertailu puuttuu. Maakaapeloinnin ja ilmajohtojen kustannusvertailu on VES Oy:n puolelta esitetty niin, että maakaapeloinnin kustannukset näyttävät huomattavasti suuremmilta kuin muissa voimalinjan maakaapeloinnin hankkeissa. Niissä maakaapeloinnin kustannusten on arvioitu olevan ilmajohtoon nähden 2-3 kertaiset. VES on väittänyt hinta eroksi 10-13 kertaiseksi ilman kunnollisia tähän hankkeeseen sopivia perusteluita ja laskelmia. 

Hanke vaatii perusteellisen kustannus- ja toteutusvertailun maakaapeloinnin ja ilmajohtojen sekä eri reittivaihtojen välillä, elinkaarikustannukset ja huoltovarmuus huomioiden. Siten myös maakaapeloinnin kustannukset tulisi jakaa esim. 70 vuodelle verrattuna ilmajohdon lyhyempään elinkaareen.

 

Yksityisten maiden lunastusta ollaan nyt viemässä eteenpäin jo ennen tarkempia selvityksiä luonto- ja maisemahaitoista ja asukkaille aiheutuvista haitoista. Eikä vaihtoehtoisia reittejä ole vielä arvioitu. Lunastusprosessi tulee pysäyttää jo ennen sen alkua, kun parempia vaihtoehtoisia toteutustapoja ei ole riittävästi arvioitu.

 

Haitat luonnolle, maisemavauriot ja asumisviihtyisyyden väheneminen vältettäisiin kokonaan paremmalla maankäytön suunnittelulla ja mahdollisella osayleiskaavamuutoksella huomioiden alueen erityispiirteet.

 

Kaupunkialueella ja herkillä ympäristöalueilla maakaapeloinnin tulisi olla varteen otettava vaihtoehto. Myös 110 kV voimalinjoilla, tästä on jo merkkejä Suomessakin, mm Tampereella, Porvoossa ja Espoossa sekä Helsingissä jopa 400kV voimalinjalla. Voimalinjojen rakentamiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua.

 

Adressin Vetoomus:

1.       Me allekirjoittaneet vaadimme voimalinjan toteutusta Kiilan ja Keimolan aseman välillä maakaapelina ja/tai vaihtoehtoisten reittien perusteellista selvittämistä.

2.       Me allekirjoittaneet vaadimme, että voimalinjan reitin kohdalta tehdään riittävän laajat ympäristöselvitykset ja kustannusvertailut eri vaihtoehdoista.

3.       Edellytämme YVA-menettelyn käynnistämistä Aviapolis-Keimola 2 x 110 kV voimalinjahankkeesta. Lunastusprosessia ei saa vielä aloittaa.

4.       Vaadimme, että Vantaan Kaupunki Vantaan Energian pääomistajana osallistuu ja käyttää päätäntävaltaansa tarvittaessa muiden osapuolien kanssa yhteistyössä tämän hankkeen toteutuksen kunnolliseen uudelleen arviointiin ja suunnittelun ohjaukseen.

 

Adressi on allekirjoitettavissa osoitteessa adressit.com tai  paperiversiona Kivistön kauppakeskus Kiviksen kirjaston ja kulttuuritila Mosaiikin eteisaulassa