Kaupunki on tilannut Rambolilta selvityksen Kehä IV:n uudesta tielinjauksesta ja suunnitelma on otsikoitu: ”Esisuunnitelma maantien 152 pohjoiselle linjaukselle välillä Hämeenlinnanväylä - Myllykyläntie”.
Uuden tielinjauksenvalmistelu on alkanut viranomaisvalmisteluna. Kyse on suunnitelmatason työstä, joka ei ole vielä käynyt virallista kaavamuutosprosessia. Kuitenkin virkavalmistelussa tehtyyn maakuntakaavanlausuntoon tien uusi linjaus on esitetty ikään kuin kaupungin yleisenä tahtona.
Liite ei ollut edes esityslistan liitteenä, vaan eräässä liitteessä oli vain maininta siitä, ja dokumentti löytyi vasta hakukoneen avulla.
Suunnittelun käynnistämisestä ei kerrota päätöstä eikä kerrota mikä taho vastaa vaihtoehtoisen linjauksen suunnittelun käynnistämisestä. Otaksuttavasti siis maankäytön toimialan virkamiesjohto. Uuden linjauksen perusteeksi todetaan vain tämä ”Tarve yhteyden selvittämiseen ja suunnitteluun lähtee seudun kilpailukyvyn, etenkin logistiikan tarpeista.” (s 1)
Tiesuunnitelman muutos vaikuttaa kuitenkin myös asumiseen alueella, ulkoilumahdollisuuksiin ja luontoarvoihin. Lisäksi se vaikuttaa Vantaan kaupungin luoteisosia koskevaan maankäytön yleiseen suunnitteluun. Virkamiespäätöksellä kuitenkin viestitetään maakunnalle, että mikä on kaupungin tuleva linjaus, ennen kuin siitä on päätöstä.
”Esisuunnitelman yhtenä tarkoituksena on toimia pohjatietona vireillä olevalle 4. vaihemaakuntakaavoitukselle. 4. vaihemaakuntakaavan yhtenä teemana on logistiikka, jonka yhteydessä on käsitelty tavaraliikenteen virtoja ja niiden solmupisteitä eli lentokenttiä, satamia ja logistiikkaalueita sekä niitä yhdistäviä maa- ja meriliikenteen yhteyksiä.” (s 1)
Uutta tielinjausta perustellaan lentokenttäalueen logistiikkakeskusten kasvaneella liikenteellä. Tähän on kuitenkin varauduttu sekä äskettäin valmistuneiden teiden että Kehä IV kaavavalmistelussa.
Kehä III parannusten ensimmäinen osa ja Tikkurilantie on vasta saatu valmiiksi ja niiden kapasiteetti on vasta nyt vaikuttamassa. 2020- ja 2030-lukujen logistiikan tarpeisiin on puolestaan varauduttu jo v. 1996, kuten selvitys s. 1 toteaa, ”Tieyhteydestä on käytetty myös nimeä Kehä IV”. Eli myös tässä esityksessä tarkasteltu eteläisempi linjaus vastaisi logistiikan alueiden pitkän aikavälin tarpeisiin. Saman toteaa Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitys 16.12.2014 (laatija Strafica).
Nurmijärven puolella nykyisen kaavatyön mukainen kehä IV jatkuisi suoraan Klaukkalan tienä. Sitä ollaan ilmeisesti muuttamassa nelikaistaiseksi. Jos tieyhteys jatkuisi Tuusulantielle, tämä toisi helpotusta pahenevaan ruuhkatilanteeseen.
Pohjoisen tielinjauksen laatimisen perustana logistiikan tarpeet, toisaalta tielinjaukset kiinnostavat myös alueen asukkaita. Pohjoisempi linjaus ei palvelisi läntisen Pohjois-Vantaan asukkaita, kun taas eteläisempi linjaus nopeuttaisi selvästi yhteyttä Hämeenlinnantielle etelään päin ja purkaisi liikennettä Riipiläntieltä.
Akuutit ruuhkat Hämeenlinnantiellä ovat Klaukkalan liittymän eteläpuolella, joten jos tältä tasalta saadaan ohjattua liikennettä muualle, kuten suora jatko eteläisen linjauksen osalta tarkoittaisi, syntyisi todellisia etuja. Liittymän siirtäminen pohjoisemmaksi ei tätä jatkoyhteyttä toisi, vaan tarkoittaisi lisäkoukkausta.
Pohjoisen tielinjauksen esittävässä kartassa ei luonnonsuojelualueita ja muita luontokohteita ole merkitty asiaan kuuluvalla tavalla. (Varmistettava: Tie veisi Josvaholmin luonnonsuojelualueen ja Königstedtin vuorilta löytyneiden sinisiipikorentojen rauhoitetun pesintäpaikan yli.)
Esisuunnitelma tielinjauksen muuttamiseksi on käynnistetty viime syksynä ja Lemminkäinen on ilmeisesti vuoden lopulla jättänyt kaupungille maa-aines- ja ympäristölupahakemukset Riipilän kivilouhoshankkeesta, kaupungin kuulutus on päivätty 19.1. Nämä hankkeet kytkeytyvät toisiinsa.
Uuden pohjoisen tielinjauksen puolesta on selvityksen mukaan puhumassa myös sivuilla 8 ja 14 esitetty huomautus, että tiestä saataisiin rampit maa-ainesta hyödyntävälle alueelle Riipilässä. Karttaan on jo piirretty rampit, jotka veisivät Lemminkäisen tavoittelemalle louhosalueelle.
Kaupunki on tilannut uuden selvityksen tielinjauksesta Rambolilta, joka on myös jo aiemmin Lemminkäisen toimeksiannosta Riipilän kivilouhoksesta YVA-suunnitelman laatinut konsulttifirman. Mahdollisesti tieto Lemminkäisen hankkeen ”tarpeista” on välittynyt kaupungin informaation pohjalta, eikä Rambolin sisällä. Tilaajana on molemmissa hankkeissa kaupungin puolelta sama viranomaistaho, joka myös myönsi ennakkoluvan v. 2008 Lemminkäiselle käynnistää hankeen, vaikka luvan status ja olemassaolokin kiistettiin Seutulan asukastilaisuudessa (v. 2009).
Uuden selvityksen mukaan Kehä IV:n tielinjausten välillä ei kuitenkaan näytä olevan olennaista eroa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Pitkällä aikavälillä liikenteessä näkyvät ajankäytön säästöt olisivat suuremmat, jos toteutettaisiin eteläinen vaihtoehto (s. 17) Lisäksi lausunnossa todetaan s. 17, että ”paikallinen maankäyttö hyötyy enemmän eteläisestä linjauksesta.”
Toisaalta samassa kappaleessa jatkoksi todetaan päinvastainen asia: ”Kaikissa tulkinnoissa on kuitenkin tärkeää huomioida, että Luoteis-Vantaalle suunniteltu maankäyttö perustuu pohjoiseen linjaukseen, eikä maankäyttö eteläisen linjauksen tapauksessa todellisuudessa tule toteutumaan täysin vastaavasti. Eteläisen vaihtoehdon tapauksessa maankäyttöä ei todennäköisesti ole mahdollista sijoittaa alueelle samassa mittakaavassa.”
Alueen maankäytöstä ei ole vielä virallista yhteistä poliittista päätöstä, ainoa päätös on Lemminkäisen päätös käynnistää louhostoiminta alueella. Jos se toteutuisi, se sitoisi kaupungin maankäyttöä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Poliittisten päättäjien on syytä harkita, missä vaihtoehdoissa heillä on ylipäätään poliittisesti eli kaupungin ja sen asukkaiden itsehallinnon piirissä päätettävissä kunnallista maankäyttöä koskevat asiat ja milloin päätösten polku annetaan yrityksen haltuun. Tielinjaus on tässä yksi etappi, seuraava vaihe on vastaaminen Lemminkäisen avolouhoshankkeeseen.
Luonteisen Vantaan maankäytön suunnittelusta pitää ensin järjestää avoin vuorovaikutteinen prosessi, jossa poliitikot, asukkaat ja myös virkamiesvalmistelu osallistuvat alueen tulevaisuuden suunnitteluun.
Asukkaiden, paikallisten kyläyhdistysten ja omakotiyhdistyksen puolesta toimeksisaaneena
Ismo Pohjantammi 3.2. 2016